Dissolve

Fiilis on vähän rauhoittunut viime postauksesta.

Oon ollut tasaisen alakuloinen, joka on itseasiassa ihan ok, kai siitä on kehittynyt mun mukavuusalue.

Jaksoin kuitenkin siivota huoneeni huolellisesti, pelata pitkään Just Dancea Wiillä (ihan törkeen hyvää liikuntaa!), käydä pitkillä kävelyillä koiran kanssa tai ilman ja tehdä järkeviä ruokia.

Viikonlopussa vaivaa vaan se hirveä ahmiminen.

Ostin monta pussia sipsiä ja mussutin niitä aina kun sain hetken yksin tai muuten vaan iski himo.

Eli laihtumisen kannalta viimepäivät ei ole vieneet mua eteenpäin.

Huomasin kotona kuitenkin, että lähes kahden viikon jakso yksikössä ilman suurempia sipsimussutuksia vähensi ahmimishimoa.

Kai se oli sellasta tottumusperäistä sekoilua, huomasin miettiväni välillä että eihän mun edes tee hirveästi mieli sipsiä, silti söin.

Perjantaina söin niin paljon äidin tekemää kaaligratiinia, että yritin pitkästä aikaa oksentaa.

Sormet kurkkuun, puistatus ja kirpeä yskäisy. 

Peräännyin.

Ei musta ollut siihen.

Seuraava kotiviikonloppu menee varmasti taas hitusen paremmin.

Täällä yksikössä syömiset on mennyt ihan hyvin tänään. Jos en olisi kotona aamulla syönyt viimeisiä sipsejä ja kahta leipää, ei tarvitsisi murehtia kaloreista.

Oon tosi väsynyt ja ulkona on jo pimeää, joten en viitsi mennä kuluttamaan ylimenneitä kaloreita kävelemässä.

Teen sisällä treenin niin saan kulutettua osan.

Tällä hetkellä katson siis kaloritavoitteet AIT- dietistä.
Tänään alkoi toinen viikko.

"Dietin" nimi on mun mielestä ihan hassu (#proanabutterflygringe), mutta ei anneta sen häiritä.